Brinkhallin nykyrakennusten rakennuttaja oli Gabriel von Bonsdorff. Laaja-alainen tieteilijä toimi, paitsi arkkitehtinä, arkkiatrina ja hyönteistutkijana, myös mm. Turun Akatemian fysiologian ja anatomian professorina. Hän käytti myös ajan tavan mukaan kuolleiden ruumiita anatomian luentojansa esittelymateriaalina Turun Akatemiassa.

1800-luvun alussa Englannissa julkaistiin Mary Shelleyn “Frankensteinin hirviö”. Samoihin aikoihin pidettiin eri puolilla Eurooppaa julkisia anatomian näytöksiä sähkön vaikutuksista kuolleiden hermostoihin; herätettiin “henkiin” eli sähkövirran avulla sätkimään kuolleiden rikollisten ruumiita. Shelley sai kirjaansa inspiraatiota näistä näytöksistä. 

Asioiden yhteys on selvä, vaikkakin todennäköisesti täyttä mielikuvitusta: Mary Shelleyn Frankensteinin hirviöllä saattoi olla myös suomalainen äpäräveli, Brinkensteinin hirviö.

Suomen ensimmäinen naislääkäri oli Rosina Heikel (1842-1929). Vaikka hän ei ollut edes syntynyt Gabriel von Bonsdorffin aikoihin, käytimme häntä inspiraation mallina esityksen lääkärihahmolle Rosina af Fanhellille.

Hyvä tarinahan on kuin hyvä valhe: siinä on siteeksi totta.